Sanoitus
Rojo Violeta
Luo kättesi kautta syvin hiljaisuus
Tee hymystäsi minulle loputon tuulenvire
Muokkaa silmistäsi unieni taivaallisuudet
Murskaa käsivartesi niin kovin tarkalla laukauksella
Tulen elämään
sammuttaen tulen, jota silmäsi säteilevät tunkeutuen minuun punassa.
Tulen elämään
kestäen tulen, jota silmäsi säteilevät loukaten minua punassa.
Tee elostani pirstaleinen, tuhoutunut.
Tee verestäni pimein mielihyväsi.
Anna epäilykseni hälvetä ajan myötä
Murskaa käsivartesi halauksiin niin tarkalla laukauksella.
Tulen elämään
sammuttaen tulen, jota silmäsi säteilevät tunkeutuen minuun punassa.
Tulen elämään
kestäen tulen, jota silmäsi säteilevät loukaten minua punassa.
Tulen elämään
Solo sé
Tiedän vain, että me kaksi tunsimme jotain, mikä olisi voinut olla.
Tiedän vain, että se olin minä,
joka aina kääntyi pois
vain sinä aina rakensit, paikan, kodin, joka olemassa on.
Eilisen nostalgiaa, mitä ei koskaan voinut olla.
Eilisen nostalgiaa, mitä ei koskaan voinut,
mitä ei koskaan voinut olla.
Minkä tiedän meistä, on aina mahdollista,
Muistan sinut
Minkä tiedän, tiedän varsin hyvin,
että käännyin aina pois
Se oli vain sinun äänesi, joka loi meidät, aika sanoi ei.
Eilisen nostalgiaa, mitä ei koskaan voinut olla
Eilisen nostalgiaa, mitä ei koskaan voinut,
mitä ei koskaan tulisi olemaan.
Meidän kahden välinen ilmapiiri,
mistä aina löysin itseni,
sillä ei ole koskaan ollut väliä,
aivan kuten asiat ovat nyt,
se on aina ollut sama kuin eilen…
sama kuin eilen.
Eilisen nostalgiaa, mitä ei koskaan voinut olla
Eilisen nostalgiaa, mitä ikinä,
mitä ei koskaan voinut olla.
Meidän kahden välinen ilmapiiri,
mistä aina löysin itseni,
sillä ei ole koskaan ollut väliä,
aivan kuten asiat ovat nyt,
saavutan vain saman kuin eilen…
saman kuin eilen.
En Otro Sur
On vaikea ajatella
Halkaista sielu kahtia
Nostaa ankkuri myrskyssä
Jätit jäljen langalla
Vangitsit epäselvyyden paperilaivojen välille
Toisessa etelässä
Olen palanut tuhansissa talvissa
Toisessa etelässä sataa yhä hiljaisuudessani
Olen palanut tuhansissa talvissa
On vaikea ajatella, ajatella sinua
Kummallinen rauha myrskyssä
Eksyit omien rakentamiesi labyrinttien sekaan
Olet toisessa etelässä
Olen palanut tuhansissa talvissa
Toisessa etelässä sataa yhä hiljaisuudessani
Olen palanut tuhansissa talvissa
Toisessa etelässä olen palanut tuhansissa talvissa
Ei enää sada hiljaisuudessani
Olen palanut tuhansissa talvissa
Alma de Vidrio
Musteina leviää latteus
kaipaus ruumiillistuu,
karhunvatukkapensaiden tahtiin virtaa vuo
Sellaisia ovat mahdottoman marssit
minkä nyt unohdan
ja kun eilinen laimentaa minua pyydän sinua: johda minut harhaan
Lasisielu vesihöyryssä
sinä olet palo, joka tukahduttaa rakkauden
sokeuttaa askeleeni herkkäuskoisuuteen asti
Tämä viattomuus tappaa minut
(tulkitsee sydämeni salaisuudet)
Ja silmiesi muisto
valaisee kohtaloni
Lasisielu usvassa
sinä olet palo, joka tikahduttaa rakkauden
sokeuttaa askeleeni herkkäuskoisuuteen asti
Sido sieluni, minua kiehtoo tietää
mitä haalit olemukseesi
Sido yhteen sieluni, kiirehdin tietämään,
mitä pidät pinnan alla
Cadillac
Valtikkasi on teennäisyyden kehto
Näen ennusmerkkejä safraanivaatteissasi
Huomaan, että olet antautunut tässä turhuuden meressä
Humalluit sattumanvaraisissa mielihyvissä.
Cadillaciin kietoutuneena
Älä edes yritä ottaa selvää minusta.
Tuhannen kesän hetken nautintojen jälkeen
Myyn toivoa paperisista uhrilahjoista
Vahdin säädöksiä tulevan arkussa
Sopimuksia ja tarinoita, uskon markkinoita
Cadillaciin kietoutuneena
Älä yritä ottaa selvää minusta
Cadillaciin kietoutuneena
Älä yritä ottaa selvää minusta